Jäällä

Tuli kerran sitä työkseen kokeiltua.

Ja sitten se veikin mennessään.

Alku oli haparoivaa, epäröivää, tunnustelevaa..

Siitä sitten jäsenet alkoi oivaltaa ja uskallus rentoutumiseen syntyä,

katse kääntyi varpaista kohti aavaa maisemaa.


Se on huimaa, ajella viuhuen pitkin avaraa ympäristöä


ja tajuta, että tämän kannen alla vesi valtoimenaan odottaa.


Järvimaisema saa mielen rauhoittumaan niin kesä- kuin talviasussaankin.


Se valloittaa kaikki mukaan uskaltautuneet.

Hymyssä suin on aina saanut kotiin lähteä, vaikka välillä matkan teko on ollut tuskaisaakin,

kun sauvat ovat tylsyydessään lipsuneet ja nilkat ovat kenkuissa kengissä kipeiksi nitkuneet.


Se on täydellisen mahtavaa aurinkosäässä, mutta ei tuuli ja tuiskukaan välttämättä

vie vauhdin viehätystä. Ainoastaan jään sulaminen tai lumen pakkautuminen jäälle

hankaloittaa etenemistä niin paljon, että nautinto lähes kaikkoaa.


Se ei ehkä ole mistään kotoisin ilman hyviä eväitä ja kuumaa juomaa.


Sini Suihkonen