Asfaltin läpi puskeva kukka

Auringon nostaessa helmojaan kirjoitetaan uusi luku

Koivut satavat hopeaa

enkä muista rotkoja joista olen ponnistellut ylös

laittanut nappulani uudelleen lähtöruutuun


Routa halkaisee teitä

suru puhkoo ihmismieliä

Silti joku pääsee perille

näkee uuden silmun puhkeavan

muistaa perhosten olemassaolon