Kylänväki kuutamolla

Juohtuipa kerran talvella Hankasalmen Säkinmäen kylällä asuvalle Rossin Pekalle mieleen ajatus kylänväen ilahduttamisesta. Metsän kainalossa tilaansa viljelevä Pekka tutki kuun kiertoa ja kutsui naapurit mukaansa retkelle sellaisena iltana, jolloin kuu nousisi taivaanrannan yläpuolelle täytenä jo alkuillasta.

Lähtijöitä ilmoittautui kauempaakin, kaikki eivät tosin pääsisi lähtemään aivan yhtä aikaa. Kun pilvetkin vielä uhkasivat himmentää kuun loistoa, Pekka päätti varmistaa väen perille pääsyn merkitsemällä reitin hyvin. Hän jäädytti kahdenkymmenen litran ämpäreissä kuutisenkymmentä jäälyhtyä, kuljetti traktorillaan lyhdyt metsätien pientareelle ja osan kantamalla polunvarteen.

Mikäpä oli retkeläisen kulkiessa, kun aina yhden kynttilälyhdyn jäädessä taakse, seuraava jo pilkotti edessäpäin. Metsätiellä matka joutui mukavasti, mutta tieltä erkaantuva mäenrinteeseen nouseva polku oli vaikeakulkuisempi. Joskus jalka lipesi kivenkoloon ja joskus kulkija pyllähti muuten vaan lumipenkkaan. Yhä uudet kynttilöin valaistut luonnon taideteokset palkitsivat kuitenkin retkeläiset.

Ja sitten, yht´äkkiä erään puskan jälkeen silmien eteen avautui uskomaton näky: luolansuu. Sisällä ”luolassa” loimotti nuotio ja sen ympärillä punaposkiset kuutamoillanviettäjät nauttivat eväitään tarinoinnin lomassa. Luonnon rakentama laavu Kivimäen kupeessa on kerrassaan jykevää tekoa. Sen takana ylempänä rinteessä on lisäksi komeat kallionhalkeamat.

Kiitos Pekalle ikimuistoisesta illasta!

Maarit Nisu