Mielenpäällä

Kaivostoiminta uhkaa hävittää luontoarvot useista suomalaisista kansallispuistoista ja luonnonsuojelualueilta. Ylläksellä, Levillä ja Rukalla lomailijat riemuitsevat tulevaisuudessa kaivospölyisessä suomalaisessa luonnossa sameana virtaavien jokien varrella. Lapissa malminetsintäoikeudet kattavat valtavia maa-alueita ja esimerkiksi Sodankylän kunnasta yksi kolmasosa on varattu kaivostoiminnan lupa-alueiksi. Kaivostoiminta luo Suomeen räikeää eriarvoisuutta ja toiminta on hyvin läpinäkymätöntä.

Kivenheiton päähän Yllästunturin viihdekeskusta ja Pallas-Yllästunturin kansallispuistoa suunnitellaan Talvivaara-kokoluokan avolouhoskaivosta. Ylläksen maisematielle kaivos loistaa ja pölyttää ympäri vuoden alle 10 kilometrin päässä Hannukaisessa. Kuusamossa kulta- ja uraanikaivos suunnittelee laskevansa prosessivetensä Oulangan kansallispuistossa ja Karhunkierroksella sijaitsevaan Oulankajokeen. Metallicoctail-sumua voi käydä nauttimassa Kiutakönkään putouksen legendaarisessa kansallismaisemassa. Tänä kesänä avattava hopeakaivos Sotkamo Silver sijaitsee kiinni Hiidenportin kansallispuistoa. Keski-Suomessa sijaitseva Leivonmäen kansallispuisto on 100 % saarrettu kaivoshankkeilla. Itä-Lapissa Urho Kekkosen kansallispuiston erittäin merkittäviä luontoarvoja Nuorttijoessa vakavasti uhkaa Soklin kaivos. Esitetyt esimerkit ovat vain osa totuutta. Kaivostoiminta uhkaa suoraan kansallispuistoja, merkittäviä luontokohteita ja parhaita vapaa-ajanviettokohteita läpi koko Suomen.

Kaivostoiminta Suomessa on huonosti kontrolloitua ja valvottua, siitä Talvivaara on täydellinen esimerkki. Korvauksia menetetyistä luontoarvoista sekä erityisesti menetetyn omaisuuden arvosta ei yksittäisen kansalaisen ole mahdollista saada. Esimerkiksi romahtanut vapaa-ajankiinteistön arvo sijoituskohteena sekä käyttöarvo lomanviettopaikkana ovat rahassa mitattavia menetyksiä, joihin ei ole mahdollista saada mitään kompensaatiota. Loma-asunnon sijaitseminen 400 m avattavan kaivoksen avolouhoksen reunasta ei riitä 2010-luvun Suomessa korvauksiin. Näin todetaan esimerkiksi Hiidenportin viereen avattavan avolouhoskaivoksen korvauspäätöksissä.

Kaivostoiminta Suomessa on mielivaltaista, huonosti ohjattua ja kaivostoiminnan kompensaatiorakenne on täysin kestämätön. Myymme kotimaamme luonnonvarat pilkkahintaan ja kansantaloutemme arvonalennus jää täydellisesti meidän veronmaksajien maksettavaksi. Kaivosten elinikä on maksimissaan joitain vuosikymmeniä, minkä jälkeen niistä tulee ongelmajätettä. Alueellisesti erittäin tärkeät, pitkäjänteiset ja kestävät elinkeinot kuten matkailu ja elämyspalvelut ovat nousseet vastustamaan kaivostoiminnan haittavaikutuksia, mutta vaikuttaa, että helppoja ratkaisuja kaipaava poliittinen eliitti ja talouden etujärjestöt ovat haluttomia käymään laaja-alaista keskustelua.

Esimerkiksi Talvivaaran kaivos, maailman suurimmaksi kaavailtu avolouhoskaivos, on esittänyt ongelmiensa ratkaisuksi jätevesien ohjaamista viemäreitä pitkin keskelle Kainuun matkailun helmeä Nuasjärveä – vapaa-ajanviettopaikkaavailla vertaa kuvattuna 500 markan seteliin Urho Kekkosen kaveriksi. Kansallisesti erittäin merkittävä Oulujärven vesistö on suuressa vaarassa saastua peruuttamattomasti metallicocktailista ja limoittua kemikaaleista. Kun seuraava sukupolvi kasvaa aikuisiksi, on täysin mahdollista, että me olemme tuhonneet heidän ympäristönsä käyttökelvottomaksi.

Me voimme itse valita, hyväksymmekö tällaista vielä vuonna 2013. Voimme sanoa ei, vaatia parempaa ja läpinäkyvämpää päätöksentekoa ja selkeämpiä mittareita ympäristöarvojen huomioonottamiseksi. Puhtaalla ilmalla, kirkkailla järvillä ja ehjällä ekosysteemillä on merkittäviä taloudellisia arvoja, joita emme köykäisyydessämme osaa tunnistaa. On aika hylätä eriarvoistaminen. Muuten myös meidän retkeilijöiden elinympäristömme kapenee, kuten on käynyt niin monille eläimille, jotka sinnittelevät lyhytnäköisen voitontavoittelun jaloissa.

Umpihankihiihdon MM-kisojen yöleiri Syötteen kansallispuisto. Kaivoshankealueet tunkeutuvat Syötteen kansallispuiston sisälle.



Vappukinkerit Ylläksellä. Talvivaara-kokoluokan kaivossuunnitelma sijaitsee 9 km päässä Hannukaisessa. Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon suksii afterin terassilta 600 m. Ylläksen huipulta sijaitsevat parhaat aitiopaikat suoraan avolouhoksen sydämeen.

 

Tornion- ja Tenojoki ovat Euroopan tärkeimpiä lohijokia. Tornionjoki on uhanalaisen Itämerenlohen erittäin merkittävä kutujoki. Se on Talvivaara-kokoluokan kaivoksen valuma-alue Hannukaisesta Ylläksellä sekä Ruotsin Pajalaan suunnitellun kaivoksen valuma-alue. Tenojoen latvavesille Norjan Kaaresuvannon ja Kaarasjoen alueille tehtiin massiivisia kaivoshankevarauksia viime vuonna.



Jouluiloa Rukalla Kuusamossa – taustalla Riisitunturin kansallispuisto. Lumenpeittämän järven takaa alkaa kaivoshankealue. Se jatkuu yhtämittaisena Riisitunturille ja kauas pohjoiseen kietoutuen Oulangan kansallispuiston ympärille. Rukatunturi on Suomen suurin ja tärkein vapaa-ajankeskus.

Levin pääsiäinen. Tunturi on kaivosmotissa kaikista ilmansuunnista.




Kanadalainen Daldarian Resources on varannut malminetsintään viisi prosenttia koko Norjan pinta-alasta. Tenojoen latvavedet Øvre Anárjohkan kansallispuistossa Norjassa on saarrettu kaivossuunnitelmilla. Elämä Tenolla perustuu lohelle ja puhtaalle joelle. Kaivos voi tuhota tämän herkän ekosysteemin peruuttamattomasti.

Antti Haataja

http://anttihaataja.kuvat.fi/kuvat/