Lastensynttärit ilman hermoromahdusta
- Tietoja
- Kategoria: Perhe ja retkeily
- Julkaistu: 28.11.2013 19:41
- Kirjoittanut Marika Varpenius
Lasten kaverisynttärit on asia, jota ainakin jokunen vanhempi odottaa kauhulla. Lapset ovat joidenkin mielestä hyvinkin ihania. Mun mielestä ei, ainakaan suurempina kertyminä pienessä tilassa. Kun muutama vuosi sitten alkoi päiväkodilla tipahdella kaverisynttärikutsuja, omatkin ipanat osasivat alkaa niitä toivoa. Vapaaehtoisesti täällä ei moista melutapahtumaa lapsille tarjota, vaan sitä pitää osata itse pyytää. Muutamista synttäreistä lapsia hakiessa isäntäväki on ollut hyvin helpottuneen oloista, kun kiljuva kakaralauma on poistunut terrorisoimasta koko mökkiä.
Meillä oli aikanaan kokonaiset 56 neliötä ja hyvin jyrkät portaat parvelle. Lapsilla on ikäeroa päivää vajaa vuosi, ja tokihan molemmat halusivat omat kaverinsa synttäreille kutsua. Niinpä kutsulistalle ilmestyi kymmenkunta 4-7 -vuotiaan nimeä. Voi pyhä sylvi, miten tästä voi selvitä järjissään ja ilman henkilövaurioita? Keksittiin hyvä juoni, ja markkinoitiin se lapsille. Arvatkaa mikä oli vastaanotto?
Laavusynttärit, JEEEE!
Tarvitaan laavu ja pieni mäennyppylä, kuumaa mehua ja lettutaikina. Kutsuihin kirjataan pukukoodi: Säänmukainen, asusteeksi oma mäenlaskuväline. Synttärit menevät omalla painollaan: Lasketaan mäkeä, sytytellään tulia, syödään lettu, poltetaan vaahtokarkki ja käkätetään päälle. Lähtönitinät vältetään näin: Kätketään synttäreiden alkaessa aarre hankeen. Kotiinlähdön koittaessa tyrkätään lapsille kartta ja aarteen koordinaatit käteen, ja ipanat sinkoavat uskomattomalla nopeudella kohti parkkipaikkaa.
Voin sanoa vilpittömästi, että nämä ovat sellaiset lastensynttärit joissa aikuisilla ei leviä pää. Ipanat kirmaavat pihalla, ja itse voi hörppiä sumppia. Välillä käännetään lettu. Synttäreiden jälkeen koteihin palautuu savunhajuisia, hyvin ulkoilleita ja taatusti nopeasti nukahtavia pieniä juhlijoita, joilla ei ole hervotonta sokerihumalaa. Myös lasten vanhemmat tykkäävät.
Marika Varpenius