Kuvia retkiltä ja luonnosta

Kaamosta, valoa ja tunnelmia Pohjolan talvessa kansallispuistoissa ja erämaa-alueilla




Värikallio, Hossan retkeilyalue
Nämä Kainuun ainoat kalliomaalaukset löydettiin virallisesti vasta vuonna 1977.
Etelän ihmiselle erämaisen tuntuinen paikka, vaikka kävijöitä on ollut paljon, jopa useita tuhansia vuosia.




Myllykoski, Oulangan kansallispuisto

Pienen Karhunkierroksen ensimmäinen nähtävyys. Juuman myllyosuuskunnan vuonna 1926 rakennuttama viljamylly, joka on ollut toiminnassa vielä vuosina 1947 – 48, toimii nykyään päivätupana.

 



Kuukkeli, Syötteen kansallispuisto

Tuttavallinen monien erämaassakulkijain tuntema varislinnuista pienikokoisin, jota tavataan Skandinaviasta Venäjälle, Mongoliaan ja Kiinaan saakka. Suomessa kuukkelia tavataan erityisesti Metsä-Lapissa. Syötteen kansallispuiston (v. 2000) metsäseudut ovat satoja vuosia olleet kuukkelin ja metsien miesten aluetta, elonmerkkejä öytyy kivikaudelta asti.

 



Riisitunturin kansallispuisto
Lapin eteläreunan tunturialue, jossa jo hieman pääsee alkutalven lumien myötä tuntureiden makuun.


Hammastunturin erämaa
Perinteinen poronhoitoalue, joka pitää sisällään paljon myös Lapin kullankaivun historiaa.

 

Urho Kekkosen kansallispuisto
Saamelaisten vanha metsäerämaa Saariselältä itään on Suomen toiseksi suurin ja myös toiseksi suosituin helppokulkuinen retkeilyalue.


Inarinjärvi
Suomen kolmanneksi suurin järvi, jossa on 3318 saarta. Vanha ihmisten ja kulttuurien kohtauspaikka jo 9000 vuoden ajan. Kesäisin oikea melojan puuhamaa upeine rantoineen.

 

Karasjok
Kunta ja joki Karigasniemeltä länteen. Norjan kylmin paikka, 1. tammikuuta v. 1886 alin lämpötila -51,4 °C, kuvaushetkellä v. 2014 marraskuun alkupuolellakin -27 astetta.

 

Saana
1029 metrinen Saanatunturi Enontekiön Kilpisjärvellä lienee ulkonäöltään Suomen tunnetuin tunturi. Jokaisen Yliperänkävijän pakollinen käyntikohde, jos kunto sen vain sallii.
Kilpisjärvi on aina ollut lähtöpaikkana useimmille Käsivarren erämaa-alueen ja Haltin kävijöille. Ruotsin ja Norjan lähimaastot ovat sieltä myös hyvin saavutettavissa.
Järven rannalta on löytynyt merkkejä tunturipeuran ja muiden riistaeläinten metsästäjistä noin 6500 vuoden takaa.

Pallastunturit kuun valossa
Pallas-Yllästunturin kansallispuisto yksi vanhimmista (v. 1938) on Suomen kansallispuistoista kävijämääriltään suosituin.

Marraskuisena aamuna otsalampun valossa
25 asteen pakkasessa ja paikoin puolimetrisessä hangessa Laukukerolle aloitettu nousu valkenee ja ylempänä lumipeitekin ohenee notkopaikkoja lukuunottamatta ja paljakassa hangen pinta kovettuukin hieman tunturituulen tehtyä tehtävänsä. Päivä on lyhyt, kaamos lähestyy.

Talviaurinko värittää sumujen ympäröimät tunturinhuiput Pallastunturin ympärillä

 

Pallastuntureilta aamulla länteenpäin avautuva pilvinen maisema ei paljasta paljon tunnistettavia yksityiskohtia

 


Olostunturi
Muonion Olostunturin näkyvimmät kohteet ovat viisi tuulivoimalaa, tietoliikennemasto ja laskettelukeskuksen rinteet, mutta harvempi ehkä tietää sen päällä olevasta luonnonsuojelualueesta, joka on perustettu vuonna 2000 tarkoituksena Suomessa harvinaisen ja uhanalaisen karvamaksaruohon suojelu. Maassamme olevista kahdesta karvamaksaruohon esiintymästä toinen sijaitsee juuri Olostunturilla.

 


Pohjoisessa Ounasunturien laet piirtyvät taivaanrantaan.

 

Pallastunturille aurinko näkyy etelässä vielä vähän aikaa horisontin yläpuolella

 

Palkaskero Pallastunturit
Lunta on marraskuussa vielä vähänlaisesti, kulkemaan pääsee vielä ilman suksia.

Porotokka jatkaa jäkälänetsintää maailmanmenosta välittämättä, aurinko katoaa nälkä ei lähde.

 

Vanha kelo, Lapin lakkapää ikihonka.

 

Levitunturin porot kaamosaterialla
Kittilän Sirkassa sijaitseva Levitunturi on menetetty lähes täysin "massaturismin suureen kitaan" lähinnä hiihtokeskuksien ja laskettelurinteiden myötä.
Mikäpä siinä, pitäähän hiihtolajejakin harrastaa ja onhan noita tuntureita muuallakin. Kaikkea kuvaamisenarvoista ei silti ole hävitetty, aina löytyy jotain tallennettavaa.

 

Levitunturi
Talviaurinko paistaa matalalta vielä hetken lumiaitaan ennenkuin kaamos peittää kaiken arktiseen hämärään.

 

Levi
Jo alkutalvesta alkaa tykkyä kasaantua puihin ja lumiaitoihin. Aurinkoisella säällä tunturi on parhaimmillaan.

 

Valaistua kaamosta joulukuussa Levin hiihtoväylillä.

 

Trekking
http://trekking.omablogi.fi/