Hämärän tunturi


Lokakuun päivän valo Kummaenon varrella

 


Edessä kuusi päivää tunturipolkuja

 


Lairikosken pieni tupa, ensimmäinen yö. Ulkona tuuli ja sade, sisällä kaminan lämmössä hikoilevat vaeltajat.

 


Matka Pältsalle

 


Ruskean ja harmaan sävyjä, aavistus sinisestä taivaasta.



Tuolta me tulimme

 


Yksinäinen mökki

 


Veden voima Pältsan putouksella

 


Toinen aamu ja lupaus auringosta

 


Auringon lämpimät säteet

 


Tuuli muutti mielensä

 


Kuin liskon selkä, rankka matka kohti Gappohyttaa.

 


Ei kiintopistettä

 


Tuli talvi ja reitti muuttui

 


Paraksen rinteeltä tunturikoivikon suojaan

 


Viimeisen aamun huimaavaa kauneutta

 


Polulla

 


Rognlissa

 


Laakson suojelijat

Talvi on tullut




Hetken vielä jaksan pitää kiinni kesästä



Usva verhoaa saaren kylmään vaippaan

 



Ranta on saanut jäisen kuorrutuksen

Suolla kontillaan

Kaukaa katsoen kanerva on vain varpupuska muiden joukossa. Mutta katsohan läheltä tätä kauneutta.

 

 

Kuvasin heinää, ja vasta kotona huomasin tuon lasisiipisen vieraan, luonto on yllätyksiä täynnä.

 

 

Usva laskeutuu, koivunlehdet vartioivat.

 

 

Suolammen rannalla keinui yksinäinen ulpukka, hento tuuli keinutti

Ulpukka

Tuire Jalaskoski,Yksin rannalla